Päätin kirjoittaa aiheesta josta on valitettavan vähän tietoa, etenkään suomeksi ja joka on itselle lähellä sydäntä, koska olen itsekin aikoinaan kärsinyt kostokondriitista. Kostokondriittia tai tietzenin oireyhtymää epäiltäessä on aina todella tärkeää ensin käydä lääkärissä poissulkemassa muut vakavat syyt kuten sydän-ja keuhkoperäiset vaivat. Lääkäristä saat myös sopivat tulehduskipulääkemääräykset. Sen jälkeen voimme alkaa hoitamaan vaivaa. Hoidossa edetään aina kivun asettamien rajojen ja potilaan omien ehtojen mukaisesti. Vaiva on hoidettavissa ja parhaimmillaan ennaltaehkäistävissä.
Kostokondriitti
Kostokondriitti on tietzenin oireyhtymää yleisempi hyvänlaatuinen kylkiluu-kylkirustoliitoksen ja kylkiluurintalastaliitoksen nivelten tulehdustila. Kostokondriitti on syynä 13-36%:iin akuuteista rintakivuista. Kostokondriitti on hieman yleisempää naisilla ja yli 40 vuotiailla. Syinä kostokondriittiin voivat olla mm. yläkehon voimakas rasittaminen,trauma rinnan alueella tai voimakas yskä.
Oireet
Oireisiin kuuluvat rintakipu joka pahenee liikkuessa sekä syvään hengittäessä. Kostokondriitti ilmenee useimmiten 2-5 kylkiluiden liitoskohdissa. Usein oireet kestävät muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen, mutta ne voivat myös kestää vuosia. HUOM! Oireisiin ei kuulu alueen lämpöily, turvotus ja ihon punoitus. Oireisiin eivät myöskään kuulu kivun säteileminen käteen, kuume, pahoinvointi, hengitysvaikeudet tai vaikeutuva yskä.
Hoito
Manuaalinen terapia, ergonominen ohjaus ja harjoitusterapia ovat tehokkaita hoitomuotoja, joiden avulla saadaan vaiva paranemaan ja joiden pyrkimyksenä on estää vaivan uusiutuminen. Kylmä- tai kuumahoito voivat myös helpottaa oloa. Tulehduskipulääkkeet lääkärin ohjeiden mukaan voivat tuoda helpotusta oireisiin, kuten myös kipuvoiteet. Vaikeissa tapauksissa joihin em konservaativinen hoito ei auta, voidaan harkita kortikosteroidipiikkiä tai paikallispuudutusta.
Tiezen oireyhtymä
Tiezenin oireyhtymä on yhden tai usemman kylkiruston hyvänlaatuinen tulehdus. Tiezen oireyhtymä on syynä jopa 20-50%:iin ei-sydänperäisistä akuuteista rintakivuista. Tarkkaa syytä tietzenin oireyhtymän kehittymislle ei ole löydetty, mutta usein potilas on edeltävästi kärsinyt hengitystieinfektiosta tai kuivasta yskästä.
Oireet
Yleisimmät oireet ovat arkuus ja kivulias turvotus rintakehän alueella, etenkin nivelen kohdalla. Useimmiten vain yksi nivel nivel on tulehtunut, ja vain toiselta puolen.Tietzenin oireyhtymä on yleisimmin toisen tai kolmannen kylkiluun kohdallla. Kipu voi oireilla olkapäähän ja käteen. Aivastaminen, yskiminen , syväänhengittäminen ja fyysinen rasitus provosoivat oireita.
Hoito
Oireet voivat jatkua muutamista päivistä useisiin viikkoihin tai jopa kuukausiin. Manuaalinen terapia ja lämpöhoito auttavat paranemisessa. Ergonominen ohjaus ja harjoitusterapia kuuluvat hoitoon myös. Hoitoon kuuluvat kipulääkkeet sekä tulehduskipulääkkeet. Vaikeissa tapauksissa voidaan harkita pistoshoitoa (sisältäen mm. streroideja ja erilaisia puudutusaineita).
Lähteet:
Kurz J (2018). Frontera WR, Silver JK, Rizzo TD (eds.). Costosternal Syndrome. Essentials of Physical Medicine and Rehabilitation E-book. United States: Elsevier Health Sciences. p. 549.
Ahmed, HS; Shah, KB; Pal, DJ (2021). Atypical Chest Wall Pain. Interventional Management of Chronic Visceral Pain Syndromes. Elsevier. pp. 157–161.
Hoffman, Robert J.; Vincent J. Wang; Richard Scarfone; Sandip Godambe; Joshua Nagler, eds. (2019). Fleisher and Ludwig’s 5-Minute Pediatric Emergency Medicine Consult (2nd ed.). Philadelphia: Wolters Kluwer.
Schumann JA, Sood T, Parente JJ (May 2021). ”Costochondritis”. StatPearls. StatPearls Publishing.
Lazaro A, Ahmed MS (2017). ”Costochondritis”. In Kahn SB, Xu RY (eds.). Musculoskeletal Sports and Spine Disorders. Cham: Springer International Publishing. pp. 171–173.
Sawada K, Ihoriya H, Yamada T, Yumoto T, Tsukahara K, Osako T, et al. (2019). ”A patient presenting painful chest wall swelling: Tietze syndrome”. World Journal of Emergency Medicine. 10 (2): 122–124.
Wehrmacher WH (February 1955). ”Significance of Tietze’s syndrome in differential diagnosis of chest pain”. Journal of the American Medical Association. 157 (6): 505–7.
Rokicki W, Rokicki M, Rydel M (September 2018). ”What do we know about Tietze’s syndrome?”. Kardiochirurgia I Torakochirurgia Polska = Polish Journal of Cardio-Thoracic Surgery. 15 (3): 180–182.
Bernreiter M (July 1956). ”Tietze’s syndrome”. Annals of Internal Medicine. 45 (1): 132–4.
Kayser HL (December 1956). ”Tietze’s syndrome; a review of the literature”. The American Journal of Medicine. 21 (6): 982–9.
Jurik AG, Graudal H (January 1988). ”Sternocostal joint swelling–clinical Tietze’s syndrome. Report of sixteen cases and review of the literature”. Scandinavian Journal of Rheumatology. 17 (1): 33–42.
Jensen S (September 2001). ”Musculoskeletal causes of chest pain”. Australian Family Physician. 30 (9): 834–9.
Rosenberg M, Conermann T (January 2021) Tietze Syndrome. Treasure Island (FL): StatPearls Publishing;
Proulx AM, Zryd TW (September 2009) Costochondritis: Diagnosis and Treatment. Am Fam Physician.15;80(6):617-620.
Comments